Eino Karttunen oli jatkosodassa 7 D:n joukoissa Syvärillä. Suomalaiset rykmentit  JR 9, 30 ja 51 etenivät yli Syvärin joen syksyllä 1941. JR 9 eteni lähelle Ostan kylää. Alkoi (ks.kartta) asemasotavaihe, jota kesti kesään 1944, jolloin venäläiset aloittivat suurhyökkäyksen ja suomalaiset joutuivat perääntymään Syväriltä. 

Asemasodan aikaan Eino kävi viihdytyskiertueella. Hänellä nimittäin oli hanuri mukana rintamalla. Toivekappaleita oli n. 300, joita soitettiin korsuissa. Pataljoonan pappina oli Mikko Juva, joka piti hartaushetkiä korsuissa. 

Perääntymisvaiheen aikana Einon hanuri jäi \"töpinän\" kuormaan ja oli välillä kadoksissa. Hanuri kuitenkin myöhemmin löytyi.

Sodan jälkeen Eino jatkoi soittoharrastusta tanssilavoilla ja taloissa. Talvella monet talot olivat kylmiä, Einon piti alkuun soittaa nopeita kappaleita, jotta talokin lämpiäisi tanssiessa. Usein kylmä talo tuli höyryä täyteen. 

Einon soittoharrastus jatkui yhdessä Vieremän pelimannien kanssa monissa tilaisuuksissa aina vanhuusiälle asti. Vuosina 1951-53 hän rakensi korjauspajan, joka oli hyvin tarpeellinen Vieremän kylällä. Eino Karttunen oli hyvin monitaitoinen remonttimies, niin autojen, traktoreiden kuin kaikenlaisten koneiden korjaajana.