Seppo Heiskanen sai radiosähköttäjän koulutuksen Santahaminassa. Jatkosodassa hän toimi radistina JR 9:n joukoissa. Ensimmäinen toimipaikka oli Latvankylässä sijaitsevassa vanhassa lääkärintalossa ja sieltä siirto Minovaan Syvärille. 

Kun venäläisten suurhyökkäys alkoi kesällä 1944, niin tuolloin JR 9 aloitti perääntymisen. Vihollinen pommitti ankarasti suomalaisten tyhjiä asemia. JR 9 onnistui pääsemään Syvärin sillan yli, ennenkuin vihollinen räjäytti sen pommilla. Sillan pituus oli 400 metriä ja puolet sillasta räjähti kappaleiksi. 

Perääntyessään pitkin Äänisen rantatietä, suomalaiset jäivät kolmeksi tunniksi mottiin. Vihollinen tuli Ääniseltä syöksyveneillä ja aloitti ammunnan konekivääreillä. Syntyi kova taistelu. Viimein suomalaiset pääsivät irtaantumaan motista ja jatkoivat perääntymistään. Radisteilla oli käytössään polkupyörät, joilla he ajoivat kuorma-autojen vierellä. Seppo kertoo, että konekiväärien kuulat helisivät pyörän pinnoissa. Muuannon kylän lähellä ilmestyi vihollishävittäjiä, jotka hyökkäsivät kolonnan kimppuun. Seppo juoksi kaatuneen kuusen isokokoisen juuren suojaan.  Hävittäjäkoneiden tulituksessa Seppo sai reiän pusakkaansa, mutta onneksi siinä ei käynyt sen pahemmin.  Hävittäjien lisäksi vihollinen tulitti perääntyviä joukkoja myös kuuden tuuman tykeillä. 

Seppo Heiskanen on harrastanut yli  kuudenkymmenenvuoden ajan kilpaurheilua, jossa juoksu ja hiihto ovat saaneet pääosan.  Yli 80-vuotiaana hän on osallistunut mm. maraton kilpailuihin. Eräänä merkittävänä saavutuksena 55-vuotiaitten sarjassa toinen sija SM-maratonilla ajalla 3.23.22. Sepolle on kertynyt urheilusaavutuksista lukuisia SM ja PM mitaleita ja palkintoja. Sodan jälkeen palkintoja on kertynyt lusikat mukaan lukien kaikkiaan n.900 kpl.  Varsinaisen elämäntyönsä hän on tehnyt maanviljelijänä Heiskalan tilalla Vieremän Valkeiskylässä.