Einari Vidgren syntyi Pyöriän kylällä v.1919 Kalle ja Miina Vidgrenin perheeseen. Perhe muutti omalle tilalle Niemisen kylälle, Rauhalaan v.1923.

Lapsuuden muistoista kertoo naapurin serkkupoika, Mauno Vidgren: " Siihen aikaan, 1930-luvulla oli paljon metsäkanoja, joita pyydystettiin Rauhalan Einarin kanssa rihmoilla ja sitten linnut myytiin. Palomäen rinteestä, Heikkilän kohdalta Einari pyydysti viisi ukkometsoa, joita oli jo vaikea kantaa."

Niemisillä oli aikoinaan ollut Niemisten Sonniosuuskunta, jolla oli ollut Taneli-sonni, näyttelysonni, joka astui kylällä. Se oli useammassa paikassa hoidossa, tuo iso sonni oli Harjussa alkujaan ja sitten kiersi mm. Ryvällä ja Salmessa.

Sonni oli myös Rauhalassa, jonne oli tuotu lehmä astutettavaksi. Miina ei ollut antanut hakea sonnia, kun talossa ei ollut miesväki paikalla, tuolloin 12-vuotias Einari oli hakenut sonnin. " Se kyllä tulloo", oli Einari tokaissut. Nenässä olllessta renkaasta oli Einari sonnia kuljettanut.




Einari Vidgren ja Mauno Vidgren heinäntekotalkoissa v.1936.


Varusmiespalvelun Einari ja Mauno suorittivat yhtä aikaa, lempinimet heillä olivat, Einari " Isi - Vidgren" ja Manu " setä - Vidgren". Nimet he saivat ollessaan niin paljon yhdessä ja heitä yhdisti vielä muita suurempi ruuminrakenne. Varusmiesten ollessa tauolla ja aurinkoa ottaessa samalla voimain koettelua tehtiin kapean ratakiskon kanssa. Komppanianpäällikkö Osmo Karanka kysyi: " Jaksaako tuota pätkää kukaan nostaa, viinapullon veto!", siihen Manu oli mennyt ja nostanut ratakiskon väkevästi ylös.

Rauhalan Einari pyhäpuvussaan kotitien varrella ennen sotia