Jooseppi Vidgren syntyi v.1906 Vieremän Pyöriän kylässä. Hänen vanhempansa olivat Kalle ja Miina Vidgren, jotka muuttivat Pyöreeltä v.1923 Niemisen kylälle, ja rakensivat kotitilan Rauhalan. 
Jooseppi meni naimisiin Iida Revon (s.28.02.1909) kanssa v.1929.

Joosepin sotavuosista jäi todella vähän tietoa, hän puhui vähän omista kokemuksistaan lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Arkistotietojen kautta olemme saaneet tietoa hänen sotataipaleestaan, joka on alla esitetty.


Joosepin talvisodan yksikkö oli JR 67.  Rintamalle joukot sijoitettiin Summan alueelle.  Jooseppi meni talvisotaan vasta 19.01.1940, jalkaväen koulutuskeskus no.6 ja sieltä rintamalle 30.01. Jalkaväkirykmentti 67:n 2. konekiväärikomppaniaan, 2 KKK/II/ JR 67.

Suurhyökkäys Kannaksella alkoi 17. 12. 1939 neuvostojoukkojen voimakkaalla tykistökeskityksellä, heillä oli käytössään Summan alueella kuusi divisioonaa ja suuri osa Suomea vastaan asetetuista panssareistaan. Hyökkäystä kesti rajuna viikon ajan.
Tammikuussa v.1939 oli alkanut järjestelmällinen suomalaisten asemien murentaminen voimakkailla tykistökeskityksillä Summan alueella. Neuvostojoukot hyökkäsivät jopa 20 divisioonan voimin asemia vastaan. Näihin aikoihin pakkasta alueella oli - 30 - 40 astetta. 
Mannerheim-linja murtui 11.02.1940. Linja oli kestänyt yli kaksi kuukautta voimakasta painetta. Neuvostojoukot olivat saaneet murtuman aikaiseksi Summan Lähteentien kaistalle. 

 Summan kylässä tapahtuneen pääaseman menettämisen seurauksena divisioonan esikunta sai 15. helmikuuta määräyksen vetäytymisestä ja divisioonan joukkojen irtautuminen pääasemasta alkoi seuraavan päivän iltahämärissä. Divisioonan osalta pääasemasta luopuminen tapahtui neuvostojoukkojen havaitsematta asiaa ja vasta 17. helmikuuta puna-armeijan ilmavoimien tiedustelu havaitsi suomalaisjoukkojen vetäytyneen alueeltaan. Divisioonan joukot vetäytyivät uuteen puolustusasemaan (ns. väliasema) seuraavan päivän kuluessa siten, että JR 11 vastasi Uuraansaarten puolustamisesta ja Osasto Wiberg (JR 10 ja PPP 5) vastasi väliaseman puolustamisesta Ylä-Sommeen ja Viipurinlahden välillä.
Joosepin talvisota päättyi Leipäsuon taistelun ja Viipurin puolustaistelun tuoksinnassa.
Arkistotieto kertoo hänen haavoittuneen kahdesti 06.03.1940 Tammisuolla, Viipurin läheisyydessä. Sieltä hän on mennyt sotasairaalaan 08.03., josta toipumislomalle 15.04 - 15.05.1940.

Jatkosota 
Jooseppi lähti useiden vieremäläisten miesten tavoin jatkosotaan Jääkäri Pataljoona 5.:n riveissä. Jooseppi toimi viesti aliupseerina Esik.K./ 2 JPR ja PsPr.

Pataljoonan perustamisvaihe päättyi 23.6.1941, joten tuona vuonna juhannusta vietettiin hyvin erilaisissa tunnelmissa.
Jatkosodan taistelut menivät JP 5:n riveissä seuraavanlaisesti:
Peurujoki 09.07.1941
Suojärvi 18.08.1941
Kenjakki 18.10.1941
Kontupohja30.10.1941
Karhumäki 07.12.1941

Tätä ajalta on peräisin alla oleva kirje, jonka Jooseppi lähetti äidilleen:
"Teltassa Jouluaatona 41.

Parahin Äiti!!
Parhaimmat kiitokset ensin siitä paketista ja kortistanne, jonka sain eilen illalla sieltä suureksi ilokseni vastaan ottaa.
Ette arvaa siellä, että kuinka se tuntuu mukavalta kun saa semmoisen lahjan vastaanottaa, kun sekin paketti oli.
Niin nyt oli taas Joulu, mutta ehken minulle ja teille kansa ehken toisenlainen , kuin millloinkaan ennen, mutta kaikkihan täällä on kestettävä.
Täällä oli oikein hyvä juhla kun oli laitettu omasta puolesta kaikkea hyvää ja sitten sieltä tuli ne Vieremän paketit kansa parahiksi.
Sianlihaa jakoivat vähän puolesta kansa. Tänä aamuna oli ensin hyvä mehu sitten oltiin joulukirkossa, korsussa pappi kävi pitämässä hartaushetken, tykit jyrisivät vaan ne oli meistä kaukana.
Aamiaiseksi oli talakkuna koko komppanialle, jaa: illalla saatiin oikein maitoon keitetty riissipuuro hedelmä sopan kansa.
Vieremältä toivat maitoa, kermaa saatiin kanssa kahvinmaidoksi, joka mies erikseen, että kyllä tänne on meitä muistettu hyvin.
Vaan kyllähän kun täältä pois päästyä minä ja moni muu mies osaa kiitoksella korvata ne teidän vaivanne.
Ehkeipä sitä ei enää tarvitse tänne laittaakaan pakettia minullle, kun sitä luultavasti tullaan pois kohtapuoleen, luultavasti siihen kun tämäkin kirje joutuu sinne perille.
Minä olen voinut täällä aika hyvin. Onkait Einari kirjoittanut sinnekin, minä sain siltä kirjeen pari viikkoa sitten, sanoi olevan jo rintamalla, vaan ei vielä tappelussa silloin.
Tässä ei meillä ole mitään muuta kun maataan ja ootetaan sitä pois pääsyä niinkuin hepo kesää.
Eipä nyt muuta tällä kertaa kun parhainta vointia teille ja kaikille siellä,
toivoo Jooseppi. "

Hiisjärvi 07.01.1942 
2. JPR pääsi aina Stalinin kanaville saakka. Viimeiset viikot prikaati oli ( 3 viikkoa) puolustusasemissa aina 21.02.1942 saakka. Nämä viimeiset viikot olivat rauhallista aikaa rankkojen taistelujen jälkeen. Sen jälkeen 2 JPR siirtyi Karhumäen itäpuolelle Lumbusiin, jossa sen hajoittaminen aloitettiin 22.02.1942.
JR5:n nuorimmat siirrettiin 1 JPR:iin (Laguksen panssaridivisioona) ja pienempi määrä Raja JP:iin ja Torjuntakomppanioihin.
Matkaa valtakunnan rajasta Lumbusiin oli n. 400 km ja aikaa  taistelukentillä meni 7 kk ja 14 pv.
Jooseppi kotiutettiin 04.04.1942, VII AKE:n puh. määr:n 31.03.1942 perusteella.

Tähän väliin tuli kotiuttaminen ja seuraavan kerran lähtö rintamalle tuli vasta 02.07.1944, joukko-osasto: Ps. Koul. P JPs. Pr. , määrätty: 2 Ps  Koul. P:n
09.07.1944, Ps Pr:n viestikomppania

Jatkosodan hyökkäysvaiheen jälkeen Jooseppi sijoittui 1 JPR:n riveihin, edellä mainittuihin Laguksen joukkoihin ja taistelupaikat olivat myöhemmin:
Äänislinna
Paatene
Karjalan kannas
Vuosalmi
Jooseppi kotiutettiin 05.10.1944.