Veikko Huttunen

Veikko Antero syntyi 4.12.1912 ja kaatui heti talvisodan alussa 4.12.1940 Uomaalla. Varusmies 9.5.1933 – 22.7.34. Korpraali 11.12.33, alikersantti 16.2.34. Valioampuja- merkki 27.3.34. Taistelulähettialiupseeri.

Veikosta tiedän vähän. Hän meni naimisiin Huttulan ainoan tyttären Elvi Dagmar  Huttusen (s.1914)  kanssa. Saivat yhden lapsen, Timo Anteron.

Veikko kaatui heti sodan alussa, ensimmäisessä taistelussa, isäni viereen. Tai hän haavoittui pahasti ja kannettiin läheiseen telttaan. Suomalaiset joutuivat heti perääntymään, taisi olla vähän paniikkiakin. Telttaan jäi useita haavoittuneita ja teltta jäi  ryssien  puolelle, mutta nämä eivät huomanneet sitä, koska se oli syrjässä tiestä ja ryssät eivät uskaltaneet lähteä kauemmaksi tiestä. Veikko kuoli ensimmäisenä yönä.

Veikko  Huttusen  perhe kesällä 1938

Tapasin joskus  1950-luvun lopulla  metsästysmatkalla yhden telttaan jääneen haavoittuneen. Hänen nimensä taisi olla Hartikainen. Hän kertoi heidän olleen pari viikkoa teltassa, lämmittäneen sitä yöllä. Ruokaa heillä oli vähän ollut repuissa ja kaatuneiden repuissa. Vettä olivat hakeneet yöllä läheisestä lähteestä. Kun ruoka alkoi loppua, lievimmin haavoittunut lähti yrittämään omalle puolelle ja pääsikin sinne. Partio lähetettiin hakemaan haavoittuneita pois ja haavoittuneet saatiin pelastettua. Veikon ruumis jäi telttaan, mutta suomalaisten hyökättyä sinne myöhemmin  myös hänen ruumiinsa saatiin takaisin ja Vieremälle. Tästä asiasta on kerrottu useissa kirjoissa ja sen ajan sanomalehdissä.

Talvisodan korkeasta moraalista kertoo mm. se, että teltasta pelastuneet haavoittuneet toivat pois Veikon kellon ja pistoolin ja ne päätyivät Huttulaan.

Vieremäläiset  tekivät tästä teltasta pelastumisesta hyvän videon talvella 2007–2008. Tunnen videon keskeiset tekijät, Pekka Kauppisen, Risto Räisäsen ja Tapani  Piipon.