Toimi Rytkösen sotapolku ajalla 6.7.1941 - 14.11.1944 

Toimi Rytkösen sotataival alkoi 5.7. 1941. Hänet määrättiin taistelulähetiksi Jalkaväkirykmentti 52:n 9. komppaniaan (9./JR52). 9. komppania kuului rykmentin kolmanteen pataljoonaan. Marssi alkoi sota-alueille Kuhmon Saunajärven leirintäalueelta 5.7.1941. 

Kolvasjärven, Repolan, Omelian, Virran kapeikon sekä Roukkulanjärven alueen taistelut

Kantakortin mukaan ensimmäiset taistelut Toimilla olivat 6.7.1941 Kolvasjärven läheisyydessä. Jo 8.7.1941 tuli tieto, ettei Kolvasjärven kylässä ollut enää vihollista, eikä kylää poltettu. Samana päivänä tuli myös tieto, että Repolan kylä palaa ja sillat tuhottu vihollisen toimesta. Nyt JR52 siirtyi Tzenusjärven länsipuolitse edelleen Virran kapeikon kautta järven länsipuolelle. Seuraavaksi käsky tuli vahvistetun JR52:n siirtyä Omelia-Rukajärvitielle ja katkaista vihollisen yhteydet itään. 21.7.1941 JR52:n pääosat kääntyivät länteen ja saivat haltuunsa vihollisen varaston. Varastossa oli mm. 7-kuorma-autoa, 3-traktoria, 300-haupitsin ammusta ym. sotatavaraa. Tämän jälkeen vuorossa olivat Omelian taistelut 21.7-23.7.1941. Toimin komppania 9/JR52 taistelualue sijaitsi Roukkulajärven eteläpuolella olevan valtatien varressa ja tehtävänä oli torjua vihollisen läpimurtoyritykset. Yöllä 22.7.41 Toimin pataljoona (III/JR52) oli lähtenyt etenemään ja saanut haltuunsa vihollisen konekivääripesäke-maaston ja lisäksi useita vankeja. Omelian taistelujen jälkeen 25.7 suuntana oli Tsirkka-Kemijoki ja tavoitteena Ontrosenvaara. Muutaman päivän levon jälkeen 7.8.1941 sai pataljoona käskyn valmistautua siirtymään Tsirkka-Kemijoki ylimenopaikan maastoon ja edelleen Ontrosenvaara-Rukajärvi tielle.

Ontrosenvaaran taistelut 8.8 - 13.8.1941

Hyökkäys alkoi 9.8 iltapäivällä ja III/JR52 saavutti etumaisilla osillaan "Neliölammen" maastokohdan ja oli ensimmäisenä taistelussa vihollisen kanssa. Taisteluissa haavoittui muutamia komppanian miehiä. Taistelujen jälkeen komppanialla oli varmistustehtäviä, sekä partiointia etulinjaan. Mm. 13.8 komppania kohtasi vihollispartion, jolta sai pikakiväärin ja kiväärin. 14.8 komppania sai siirtyä 3 km:n päähän taistelualueelta lepoon ja edelleen rykmentin reserviin ottamalla yhteys majuri Kumliniin. 16.8 oli vuorossa viihdytystilaisuus, jossa esiintyjinä mm. Martta Kontula ja Uuno Laakso. 

Pismajoen taistelut 15.8 -8.9.1941

27.8 komppaniasta lähetettiin partio tutkimaan maantien ja Pismajoen sillan etelä- ja itäpuolista maastoa. Seuraavana päivänä komppania siirtyi kokonaisuudessaan Pismajoen itäpuolelle. 1.9 tuli komppanialle määräys ottaa asemat 8/JR52:lta ja siirtyä Pismajokilinjalle. 6.9 Toimin komppania oli edelleen asemissa Pismajokilinjalla ja tuona päivänä komppania alistettiin II/JR52 (rykmentin toiselle pataljoonalle). Taistelujen jälkeen komppania sai siirtyä lepoon, tosin yksi ryhmä siirtyi varmistukseen Rukajärven koillisrannalle. 

Taisteluita Ontajoella

14.9 komppania siirtyi Ontajoen sillan alueelle ja hyökkäsi 16.9 vihollisen kimppuun. Hyökkäyksen jälkeen varmistelua muutaman päivän ajan etulinjassa aina 22.9 asti, jolloin komppania pääsi lepoon ja samalla suoritti myös varmistustehtäviä. Lokakuun alkupuolella lepoa ja varmistusta, sekä puolenvälin jälkeen tietöitä. Tietyöt kestivät aina lokakuun loppuun asti.

Toimi Rytkönen siirtyi 1.11.1941 edelleen taistelulähetin tehtäviin Rajajääkäripataljoona 6:n toiseen komppaniaan (2/Rj.P6), jota kesti 20.8.1943 asti. Vasta perustetun Rj.P6:n komentajana oli majuri Murole. Tähän Toimin 2.komppaniaan liitettiin myös neljänneksi joukkueeksi 14. Divisioonan kaukotoimintaosasto, jonka vahvuus oli 2 + 9+ 52. Rj.P6 koostui useista pertioista, jotka suorittivat Rukajärveltä käsin tiedusteluretkiä vihollisalueille. Partioreissut kohdistuivat mm. Muurmanninradan suuntaan, sekä Ontajärven, Vilkojärven, Tunkuan, Tiiksan ym. alueille. Partiot koostuivat muutamasta miehestä aina kymmeniin miehiin, riippuen tehtävästä. Kosketuksia ja yhteenottoja tuli usein vihollisen kanssa. Mm. 19.11.1941 - 26.11.1941 Partio Penttilä teki tiedustelu- ja tuhoamistehtävän tavoitteena Muurmanninrata. Tässä partiossa oli mukana myös yksi joukkue Toimin 2.komppaniasta ja 10-miestä 2.komppanian kaukotoimintajoukkueesta.  Partio kävi Muurmannin radalla tuhoten yhden junan ja katkaisten puhelinlinjan.  12.12.1941 kapteeni Ryynänen määrättiin 2/RjP6:n päälliköksi.  

Kaukopartiohyökkäys Muurmanninradalle ja Maj Gubaan ja takaisin Särkijärvelle 10.1.1942 - 23.1.1942

14.Divisioona sai 8.1.1942 päämajasta käskyn koota yli tuhannen miehen taisteluosasto Muurmannin radalle tehtävää iskua varten. Kenraali Raappana määräsi osaston komentajaksi majuri Arnold Majewskin. Lopullinen vahvuus lienee  ollut huoltoineen yli 1900 miestä ja 250 hevosta. Matkaa yhteen suuntaan Rukajärveltä Maj Gubaan oli n. 150 km. Retkelle osallistui miehiä Jalkaväkirykmentti I/10:stä ja koko Rj.P6, jossa myös Toimi Rytkönen palveli. Toimin pataljoona, jota johti kapteeni Ryynänen aloitti marssin Rukajärveltä 10.1.1942. Marssi reitti oli Rukajärvi- Pälkäjärvi (ensimmäinen yö) - Roksjärvi, josta Kutsjärven kautta Kuusiniemeen (toinen yö) ja edelleen Särkijärven kylän pohjoispuolella olevalle lampialueelle. Heti leiriydyttyä toinen komppania 12.2.1942 sai tehtäväksi hiihtää varmistuslatu alueen ympäristöön, jota partioitiin jatkuvasti 1/2 ryhmän vahvuisella partiolla. 14.1.1942 tuli Rj.P6:lle marssikäsky kohti Muurmannin rataa. Reittinä oli Särkijärvi - Pokonvaaran suunta ja siitä edelleen Salkovaaraan ja Krasnaja Gorkaan, jonka läheisyydessä majoittuminen. Seuraavat päivät Osasto Murole jatkoi matkaa, niin että 18.1 osasto oli Voldjärven luoteisrannalla, jossa majoituminen. Taisteluosasto Murolen päätehtävänä oli rautatiesillan ja penkereen tuhoaminen.  20.1.1942 komppaniat olivat radalla ja suorittivat tuhoamistehtävän ilman vihollisen vastustusta ja aloittivat takaisinmarssin Voldjärven kautta Särkijärvelle.  Särkijärvellä Rj.P6 sai huilata huoltotöiden lisäksi parin viikon ajan ennen Rukajärven suunnalle siirtymistä. Tosin Osasto Muroleeseen kuuluva luutnantti Pentti Perttulin partio komennettiin takaisin Muurmannin radalle tarkkailemaan vihollisen liikennettä, ratatöitä ja tarvittaessa suorittaa tuhoamista. Kapteeni Kakko toimi hetken sairastuneen majuri Muroleen sijaisena ja määräsi Perttulin jääkärijoukkueesta kootun partion em. tehtävään. Sotapäiväkirjoissa ei ole  partiomatkasta  juurikaan tietoa, mutta mukana olleet veteraanit ovat kertoneet, että matka oli pääosin "saunomisreissu" Vienan korpeen. Kirjallisuudessa on kerrottu, että Osasto Majewskin tappiot olivat suhteellisen vähäisiä: neljä kaatunutta,  kymmenkunta haavoittunutta, n. 80 paleltunutta tai sairastunutta. Joukot tuhosivat rautatievaunuja, rataa n. 10 km, rakennuksia jne.  Rj.P6:n tehtäväksi jäi pääosin sillan  ja sen ympäristön tuhoaminen. 

Helmikuun 1942 alkupuolella 2/Rj.6:n miehet alkoivat siirtyä kohti Rukajärven maisemia. Mm. 5.2.1942 2. komppania joutui vilkkaan ilmatoiminnan vuoksi majoittumaan Kuusiniemeen johtavan oikotien varteen. Rj.P6:n partiotoiminta jatkui Rukajärvi - Ondajärvi - Roksjärvi ja ympäristöalueilla vilkkaana vuosien 1942 ja 1943 aikana. Usein yhteenottoja oli vihollispartioiden kanssa, mutta välillä huollettiin kalustoa ja levättiin. Tätä asemasota vaihetta kesti aina 1944 alkupuolelle asti. 

20.8.1943 Toimi siirrettiin Rj.P6:n Esikuntakomppaniaan (Esik.K/Rj.P6) taistelulähetin tehtäviin. Mm. 6.12.1943 oli Esikuntakomppaniassa Itsenäisyyspäivätilaisuus, jossa luettiin Ylipäällikön - päiväkäsky sekä pataljoonan päiväkäskyt. Pastori Lukkarinen piti puheen ja luutnantti Saarela lausui runon. Tilaisuus päättyi yhteisesti laulettuun virteen"Oi kuningasten kuningas".  Joulun aattona 24.12 Ontajärven alueella sattui ikävä tapahtuma Rj.P6:n "hevoskolonalle".  Arviolta 20-miehinen vihollisporukka oli väijyksissä Ontajärven pienten saarten kohdalla ja pääsi yllättämään kaksi "hevosryhmää". Molemmat hevosmiehet kaatuivat ja toinen hevosista. Kyydissä olleet lotat ja yksi mies jäi vangiksi. Välittömästi lähti kaksi suomalaisryhmää vihollisen takaa-ajoon ja saivat kosketuksen Ontajärven itärannalla. Vihollinen kuitenkin avasi voimakkaan tulen ja takaa-ajajat joutuivat vetäytymään. 

1.1.1944 - 17.9.1944

Vuoden 1944 alussa Rj.P6:n komentajaksi määrättiin majuri Tuulensuu. Helmikuussa Jääkärijoukkue ja Esikuntakomppania, jossa Toimi palveli yhdistettiin. Rj.P6 oli edelleen Ontajärven, Kutsjärven ja Roksjärven alueilla. Keskuspaikkana oli Ontajärvi ja siellä Ontajärven kylä. Kylässä oli Kuusela- niminen kylätalo - viihdekeskus ja Turina-Tupa. Kuuselassa ja myös Turina-Tuvassa kevättalven aikana oli mm. teatterivierailuja. Rukajärven teatteri kävi jo maaliskuussa esittämässä "Sysmäläiset" ja toukokuussa Kansallisteatterin vierailu, jossa mukana tunnettuja taiteijijoita, kuten Ella Eronen, Jalmari Rinne ja Aili ja Urho Somensalmi. Esityksenä oli "Viisas aviovaimo". Orkesteri "Rajapojat" vierailivat huhtikuussa Kuuselassa. Kotiseutuvierailut myös yleistyivät asemasodan aikana. Ontajärven Kuuselassa/Turina-Tuvassa vierailivat kotiseutulähetystöt mm. Sonkajärveltä, Lapinlahdelta ja Varpaisjärveltä ja tapasivat oman pitäjän poikia.  Asemasodan aika ei ollut kuitenkaan pelkkää viihdettä, vaan usein yhteenottoja vihollispartioiden kanssa. Alueella liikkui isojakin vihollispartioita esim. Ontajärven ja Kutsjärven välillä oli tavattu 300-miehinen partio. Huhtikuun 1944 alkupuolella oli Esikuntakomppanian puhuttelu. Majuri Tuulensuu kiitti komppaniaa siirtyessään uusiin tehtäviin ja luovutti komentajan tehtävät ja rintamavastuun majuri Murolelle. Murole kiitti ja puhui niistä perinteistä, jotka rajajääkäripataljoonat ovat saaneet tehtäväkseen Itä-Karjalan Rajavartiokomppanioilta. Murole uskoi, että tehtävät tulevat edelleenkin suoritettua hyvin sotilashengen mukaisesti. On huomattava, että päälliköiden tehtävät usein vaihtuivat. Mm. 22.4.1944 luutnantti Leskisestä tuli Esikuntakomppanian päällikkö ja lähettiupseeri. Samana päivänä Esik.K/Rj.P6, Pst. tykkijoukkue, 2./Rj.P6 miehittivät kenttävartio Unin. 

26.5.1944 Esik.K/Rj.P6 kolonna lähti marssille. Majuri Murole luovutti Ontajärven puolustuksen ja rintamavastuun Erillispataljoona 24:n komentajalle. Samana päivänä annettiin päiväkäsky Rj.P6:n yksiköille Kontojärven huoltoyksikön perustamisesta. 27.5 Esik.K/Rj.P6 lähti Pälkäjärveltä ja oli jo kuuden tunnin päästä Lietmajärvellä. Lietmajärvellä meni komppanialta lähes kuukauden päivät, ennen siirtymistä Kiimasjärvelle. 

Lietmajärven - Kiimasjärven ja ympäristön alueilla oli kesä - heinäkuussa useita suomalaispartioita. 6.7.1944 ilmoitti kapteeni Setälä, että vihollispartio on ylittänyt Kostamustien. Kapteeni Setälän tuli ryhtyä tiedusteluosastolla, jonka vahvuus 5-kivääriryhmää, vihollisen takaa-ajoon. Johtajaksi määrättiin kapteeni Meriläinen ja tehtävänä vihollisen tuhoaminen. 2.8 tuli käsky, että Kiimasjärven lohkon komppanioita kootaan pataljoonan esikuntapaikalle ja varmistus pidetään molemmilla lohkoilla partioiden avulla. Komppanioita (2. -3./Rj.P6) käytetään Ontrosenvaaran suuntaan. Edellä mainitut komppaniat olivat jo 4.8.1944 Tahkolammen - Tahkokosken akueilla. Myös hevoset on poistettava Kiimasjärven kylästä. 6.8 tuli käsky kapteeni Setäläle siirtyä Kontokista Kiimasjärvelle.  13.8.1944 lähtivät emännät ja lotat Kiimasjärveltä lentokoneella Repolaan. 19.8 majuri Murole luovutti rintamavastuun majuri Kakolle. 19 -20.8.1944 Lietmajärven komentotukikohtaan saapui nyt postikolonnan mukana vuorostaan Kiimasjärveltä Esikunta ja Esikuntakomppania, johon Toimi kuului. Nyt 20.8 Rj.P6 on miehittänyt 14.Divisioonan komentajan kenraali Raappanan  määräämän puolustuslohkon käskyn mukaisesti.

26.8.1944 aamuyöstä lähti Esik.K/Rj.P6, 2. ja 3./Rj.P6 autoilla  Lietmajärveltä Repolan - Kolvasjärven kautta Kuivajärvelle (Kuivajärvi Kontokin länsipuolella) ja olivat perillä 27.8 aamulla. 27.8 tuli Divisioonalta käsky, että edessä on ainoastaan 1.K ja toiset Kontokkijärven länsipuolella puolustusryhmityksessä - suoritetaan voimakasta tiedustelua. Parin tunnin kuluttua tuli komento myös Esik.K/Rj.P6:lle sekä 1,2 ja 3.K/Rj.P6 lähteä marssille kohti Kontokkia. Illalla 27.8 marssijat saapuivat Kontokkijärven länsipuoliseen maastoon, jossa ryhmittyivät. Samana iltana kapteeni Setälä ilmoitti, että kapteeni Meriläisen partio oli joutunut vihollisen väijytykseen Kontokista itään johtavan polun varressa ja kateissa on 18-miestä. 

Aselepo 4.9.1944 

4.9.1944 tuli ilmoitus, että vihollisuudet lopetetaan klo 7.00. Mitään veljeilyä ei saa tehdä vihollisen kanssa. Majoitusalueet on siistittävä ja pysyttävä nykyisissä ryhmityksissä. Vihollisen avatessa tulen, on siihen vastattava tulella. 5.9 tuli käsky suorittaa varus-ja asehuoltoa. Päivällä saapui kolonna Kostamuksesta ja  päällikkö ilmoitti, että kaksi tuntematonta konetta tulitti kolonnaa. Koneet tulivat kaakosta ja poistuivat pohjoiseen. Tappioita onneksi ei tullut. Asiasta ilmoitettiin heti eteenpäin. Selvittelyssä kävi ilmi koneiden olleen venäläisiä saksalaisin tunnistein.

8.91944 lähtivät aamulla Esik.K/Rj.P6, sekä pataljoonan 1. ja 2. komppania marssille  kohti Kiimanvaaraa, jonne saapuivat saman päivän iltana. Kiimanvaaralla suoritettiin yksiköiden vetäytymisjärjestelyjä. Osa joukoista siirtyi Kuivajärvelle ja mm. 12.9.1944 Rj.P6:n komentopaikka siirtyi Lentiiran sairasmajalle. 

Välirauha 19.9.1944 Suomen ja Neuvostoliiton välille

21.10.1944 Esik.K/Rj.6 siirtyi Nurmekseen ja majoittui Porokylään. 23.10 Toimi siirtyi Esikuntakomppaniasta Rj.P6:n 1. komppaniaan (1./Rj.P6). 10.11 saapuivat myös Lieksasta kotiutettavat Nurmeksen Porokylään. Samana päivänä oli koko Rj.P6:n kotiuttamisjuhla ja kenttäjumalanpalvelus. Komentaja majuri Murole puhui joukoille, jonka jälkeen everstiluutnantti Susi suositti katselmuksen, puhui joukoille ja kehotti kolminkertaiseen "Eläköön"-huutoon Isänmaalle. Varuskunnan soittokunta avusti juhlassa.

13.11.1944 Iisalmen Sotilaspiirin sotilaat kotiutettiin (3+41+179). Samana päivänä Rj.P6 lopetti virallisesti toimintansa. Toimi Rytkösen kantakorttiin kotiuttamispäiväksi on merkitty 14.11.1944 Iisalmen Suojeluskuntapiiri. Taistelulähetin tehtäviä kertyi yht. 3v 4kk 8 pv, lisäksi varusmiespalvelus 350 pv. Kantakortista käy ilmi, että Toimin palvelu varusmiehenä ja sota-aikana on ollut moitteetonta ja kaikilta osin hyvää. 16.11.1968 hänet on ylennettu korpraaliksi.