Johannes Rönkkö syntyi 1.6.1916 Iisalmen maalaiskunnassa ja kuoli 6.12.2002 Vieremällä 

Johannes Rönkkö suoritti varusmiespalveluksen Lappeenrannassa Uudenmaan Rakuunarykmentin ensimmäisessä komppaniassa (1./URR) ajalla 4.1.1938 – 19.12.1938 täysin palvelleena. Alokasajan jälkeen hänestä tuli ratsumies ja erikoiskoulutuksena taistelulähetti. Palvelukelpoisuus oli A I ja arvostelut kaikilta osin hyviä.

Talvisota 30.11.1939 – 13.3.1940

Talvisotareissulla Johannes oli 14.10.1939 – 11.5.1940, jonka jälkeen hänet siirrettiin reserviin ja lomautettiin toistaiseksi. Hänen yksikkönsä oli Jalkaväkirykmentti 39:n Esikuntakomppania (Esik.K/JR39). JR39 taisteli Laatokan pohjoispuolella. Sotareissu alkoi Vieremältä lokakuussa 1939 Kauppilanmäen kautta ” härkävaunuissa” Kuopioon Männistön koululle. Varustäydennyksen jälkeen matka jatkui Pieksämäen – Savonlinnan – Elisenvaaran kautta Leppäsyrjään. Leppäsyrjä toimi ns. kokoontumispaikkana, jonne myös rakennettiin puolustusasemia. JR39:n komentajana oli eversti Pietari Autti ja Esikuntakomppanian päällikkönä res.luutnantti G. Duhwaldt. Johannes toimi jo talvisodassa upseerilähettinä, johon hän oli saanut koulutuksen varusmiesaikanaan. Keskeisimmät taistelupaikat olivat Uomaa, Mitro, Ruhtinaanmäki, Syskyjärvi, Pitkärannan, Konnunkylän ja Koirinojan ympäristö. Suurin osa Vieremän miehistä kuului JR39:n 5.komppaniaan. (ks. netistä vieremanveteraanit.fi sivustoa kohta talvisota) 

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Korpraali (ylennys 10.5.1940 Pky n:o 9/40) Johannes Rönkkö palveli jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana 2.Jääkäriprikaatin Esikuntakomppaniassa (Esik.K/2.JPr). Tehtävänä oli toimia edelleen upseerilähettinä. Tässä komppaniassa oli myös useita kymmeniä Vieremän miehiä eri tehtävissä mm. Jooseppi Vidgren, Paavo Kauppinen, Viljo Juntunen (Savikko), Onni Antero Heikkinen, Leo Herman Huttunen, Matti Kauppinen, Antti Huttunen, Artturi Piippo jne, jne..2.Jpr:n komentajana oli eversti Alonzo Sundman ja hänen autokuskinaan Eino Huovinen. Esikuntapäällikkönä kapteeni Paavo Lammetmaa ja ainakin alkuvaiheessa Esikuntakomppanian päällikkönä oli luutnantti Jussi Kauppinen Kauppilanmäestä ja komppanian vääpelinä Heikki Huttunen Haajaisilta. Perustamisvaiheen päätyttyä Vieremällä 23.6.1941, komppania kulki polkupyörillä ja välillä kuorma-autojen kyydissä Rautavaaran, Nurmeksen kautta Paukkajan kylälle, jossa majoittuivat. Sieltä matka jatkui kohti Ilomantsia Möhkön- Mutalahden alueille. Ensimmäiset taistelut käytiin Peurujoella, jossa 15 Vieremän miestä kaatui, haavoittuneiden lisäksi. Muita keskeisiä taistelupaikkoja kantakortin mukaan olivat Tolvajärvi, Vegarusjoki, Suojärvi, Onkamus, Olkkoila, Kenjakki, Mundjärvi, Kontupohja, Perälahti, Karhumäki ja Hiisjärvi. Joulunajan 10.12.1941- 6.1.1942 komppania vietti pääosin lepäillen Lobskaja Gorassa ennen tulevia Hiisjärven kovia taisteluita. Hyökkäysvaihe päättyi helmikuussa 1942 ja Esik.K/2.JPr siirtyi 21.2.1941 Äänisen rannalle Lumpusiin. Täällä komppania majoittui ja aloitettiin 2.JPr:n hajoitustyöt. Monet miehistä siirrettiin mm. Laguksen Panssariprikaatiin, näin kävi myös Johannekselle. Uusi yksikkö oli Panssariprikaatin 4. komppania (4./Ps.Pr). Johannes Rönkölle myönnettiin 23.2.1942 Vapauden mitali 2. (VM2 Pky n:o 3/42). Nyt alkoi ns. asemasotavaihe, johon kuului koulutusta ja monenlaista palvelusta Panssariprikaatissa. Laguksen Panssariprikaati oli perustettu 30.1.1942 ja Panssaridivisioona kesäkuun lopulla 1942 Äänislinnassa. Äänislinna/Petroskoi tuli parin vuoden aikana tutuksi monelle Vieremän miehelle. Mm. monet nuoremman ikäluokan Vieremän miehet matkustivat Äänislinnaan Laguksen joukkoihin. Mm. Taavettilan Veikko Eskelisen ja Kauko Väisäsen sotatoimet alkoivat Äänislinnasta. Esik.K/2JPr:sta löytyy yksityiskohtainen sotapolku vieremanveteraanit.fi sivustolta kohdasta Paavo Kauppinen.

Johannes Rönkkö Panssariprikaatin riveissä 28.2.1942 – 20.11.1944.

Panssariprikaatin komentajana toimi eversti Sven Krister Björkman.

Johannes Rönkkö oli kaksi vuotta Äänislinnan alueella ennen siirtymistä Karjalan kannakselle. Keskeisimmät tehtävät olivat koulutusta uusiin tehtäviin, panssareiden huoltoa, vartiopalvelusta, partioreissuja ja yleistä sotapalvelusta, varusteiden huoltoa jne.jne.

16.2.1944 komppanialle tuli käsky siirtyä kohti Karjalan kannasta. Junamatka suuntasi Suojärven, Matkaselän, Sortavalan, Elisenvaaran kautta Jääskeen, jossa joukkojen purkaus 18.2.1944. Kalusto siirrettiin Jääsken Suojeluskuntatalolle ja panssarivaunut läheiseen metsään. Jääskessä komppanialla meni kevättalvi aina kesäkuun alkupuolelle saakka.

11.6.1944 komppania lähti Jääskestä junakuljetuksin kohti Perkjärveä. Purkauksen jälkeen joukot marssi Säärämäen maastoon, johon leiriytyivät. Yhdessä paikassa ei kauan viivytty. Vihollisen maataistelukoneet tulittivat jo seuraavana päivänä leiriytymispaikan alla kulkevaa tietä, saamatta kuitenkaan vaurioita.

13.6.1944 alkoi marssi Jaanilan kylän pohjoispuolelle, josta heti Pihlaisten kylän eteläpuolelle.

15.6.1944 tuli käsky marssia Perkjärventien suuntaan ja edelleen Perkjärven lentokentän koillislaidalle. Seuraavina päivinä marssijoille tuli tutuksi Metsäkylä Muolaanjärven rannalla, Ala-Sommee, Säiniö, jossa ilmoittautuminen JR25:n komentajalle.

29.6.1944 joukot olivat jo Juustilan itäpuoleisessa maastossa. Joukoilla ei ollut yksinomaan marssia vaan myös yhteenottoja vihollisen kanssa. Tuohon aikaan Karjalan kannaksella käytiin kovia taisteluita. Viipurin vihollinen valtasi 20.6.1944 ja Talin, Portinhoikan ja Ihantalan alueella kesäkuun loppupuolella käytiin kovia taisteluita. Eversti Björkmannin komentopaikka oli Talin ja Ihantalan puolivälissä Ruunakorvessa.

10.7.1944 tuli käsky komppanialle siirtyä Lappeenrannan pohjoispuoliseen maastoon.

20.7.1944 komppania oli Joutsenon itäpuoleisessa maastossa. 

4.9.1944 tuli aselepo ja 19.9.1944 välirauha. Nyt suomalaisjoukot joutuivat ajamaan pois alueeltaan entiset aseveljet - saksalaiset, syttyi Lapinsota. 

Johannes Rönkkö Lapinsodassa

23.9.1944 alkoi kaluston lastaus juniin Lappeenrannan rautatieasemalla. Pian matka alkoi kohti Oulua. Matkaa tehtiin Savonradan kautta, mm. juna on pysähtynyt Iisalmen asemalla.

25.9.1944 juna oli jo Oulussa Tuiran asemalla, jossa joukot majoittuivat saksalaisten hylkäämään Parakkikylään.

7.10.1944 tuli siirto uuteen majapaikkaan – Korvenkylään. 

8.10.1944 tuli käsky siirtyä Pudasjärvelle, jossa perustettiin tienkorjauskomennuskunta. Tehtävänä korjata Pudasjärvi – Ranua maantietä. Joukot leiriytyivät Palokankaan maastoon.

13.10.1944 sattui miinaräjähdys, jossa komennuskunnasta kuoli 6 sotilasta ja yksi haavoittui.

9.11.1944 alkoi junamatka kohti Parolaa. 

16.11.1944 kotiuttamisjuhla Parolan sotilaskodissa. Ohjelmana oli mm. yhteislaulua, komentaja Björkmanin puhe, myös Divisioonan komentaja Lagus oli paikalla. Juhla päättyi kahvitarjoiluun.

19.11.1944 muodostettiin kotiuttamiskuljetukset ja seuraavana päivänä miesten kuljetukset alkoivat omiin sotilaspiireihin.

Sodan jälkeinen aika 

Johannes toimi sotien jälkeen maanviljelijänä yhdessä puolisonsa Milman kanssa Kulvenmäen Koivupiha - nimisellä tilalla. Heille syntyi 11-lasta. Suurperheen kaikki lapset ovat löytäneet hyvin paikkansa yhteiskunnassa. Johannes osallistui mm. Vieremän Rintamaveteraanien toimintaan ja Milma toimi saman järjestön naisosastossa. Järjestön alkuaikoina veteraanit puolisoineen kokoontuivat kodeissa. Koivupihakin tuli tutuksi järjestön jäsenille.