Ville Malinen suoritti varusmiespalveluksen Savon Jääkärirykmentissä 10.3.1927 – 3.3.1928 täysin palvelleena ja siirrettiin reserviin. Palvelusaika oli aseellista ja kesti yhden vuoden.

Kertausharjoituksiin osallistui v. 1938

Talvisota 30.11.1939 – 13.3.1940

Talvisotareissu alkoi 14.10.1939 ja yksikkönä oli (5/JR39) eli Jalaväkirykmentti 39:n 5. komppania, josta käytetään myös nimitystä ”vieremäläiskomppania”. Tässä komppaniassa oli lähes kaikki Vieremän miehiä.

13.10.1939 annettiin käsky komppanian muodostamisesta Vieremällä. Virallisesti komppania muodostettiin Kuopiossa Männistön kansakoululla, mutta ensimmäinen kokoontuminen oli Vieremän Suojeluskuntatalolla, nykyisessä Rientolassa, jonka omistaa urheiluseura Vieremän Koitto. Mm. jatkosodan veteraani Taavettilan Veikko eli Veikko Eskelinen on kertonut, että miehille pidettiin kenttäjumalanpalvelus ja musiikista tuolloin huolehti Salahmin torvisoittokunta. Veisuu ja soitto oli niin voimakasta, että se kuului ihan kylän laidoille asti. Suurin osa miehistä oli siviilipuvuissa ja varustuksena selkäreppu. Suojeluskuntalaisilla oli suojeluskuntapuku ja aseet. Iltahämärissä komppania marssi muodostelmassa 14 km:n päähän Kauppilanmäen rautatieasemalle. Täältä matka jatkui junalla “härkävaunuissa” (eläintenkuljetusvaunuja, josta saanut nimensä) Kuopioon Männistön kansakoululle, jossa miehille annettiin varusteita ja aseita, samoin myös sotilaskantakortit ja lääkärintarkastuskortit. 

Muutaman päivän jälkeen matka jatkui edelleen “härkävaunuissa” Pieksämäen ja Savonlinnan kautta Elisenvaaraan, joka on Laatokka-järven lounaispuolella. Sieltä mentiin edelleen lähelle Suistamoa Leppäsyrjä-nimiseen kylään. Täällä komppania valmisteli puolustusasemia, kaivoi hyökkäysvaunuesteitä, sekä raivasi aluetta ja teki piikkilankaesteitä. Leppäsyrjässä lokakuun lopussa kävi mm. Sotamarsalkka Mannerheim tarkastamassa kenttätyöt mukanaan IV-armeijakunnan- komentaja kenraalimajuri Juho Heiskanen, 13-Divisioonan komentaja eversti Hannuksela sekä Jalkaväkirykmentti 39:n komentaja eversti Pietari Autti.

Marraskuun alkupuolella komppania siirtyi lähemmäs silloista rajaa ja Laatokan rantaa Lavajärvien alueelle, jossa valmisteltiin puolustusasemia. Vieremän miehet rakensivat mm. oman saunan Hallinlammen rantaan, jossa ottivat ensimmäiset löylyt 17.11.1939

Sotapäiväkirjat kertovat, että täällä Lavajärvien alueella lotat vierailivat ainakin kolme kertaa tarjoamassa kahvia sotilaille. On hyvin todennäköistä, että myös lottalähetystö Vieremältä on vieraillut, koska Vieremän komppanian miehet ovat lähettäneet tuohisen kiitoskortin Vieremän lotille. Tuossa kortissa on “vieremän komppanian” miesten nimiä.

Ohjelmaan kuuluivat myös jumalanpalvelukset ja iltahartaudet, joista huolehtivat pappismiehet: reservinvänrikit Jukka Malmivaara neljännestä komppaniasta Kiuruvedeltä ja Jussi Kauppinen viidennestä komppaniasta Vieremän Kauppilanmäestä.

Sodan syttyminen 30.11.1939

Sodan sytyttyä Vieremän komppania siirtyi pataljoonan ja rykmentin mukana lähelle silloista rajaa ns. Uomaan alueelle. Ensimmäisiin varsinaisiin taisteluihin komppania joutui 3 - 4.12.1939 Sileäsaarenkarin kankaalla Uuksujoen varrella.

Sileäsaarenkarinkankaalla 3-4.12 oli vihollisen tykistökeskityksen lisäksi yhteenottoja myös vihollispartioiden kanssa, jossa kahakassa ja sekamelskassa kerrotaan vieremäläisten (5/JR39) ja keiteleläisten (9/JR39) olleen toistensa tulilinjoilla. Tässä taistelussa osa Vieremän komppaniasta hajosi ja monet harhailivat useita vuorokausia, ennen kuin löysivät omat joukkonsa. Pääjoukko vetäytyi välittömästi taistelujen jälkeen kohti länttä. Sääksjärven kannaksella 5/JR39 viivytti 5.12.1939 päivän aikana etenevää vihollista. Vihollisia riitti, sillä tätä tietä Käsnäselästä Koirinojalle tuli vihollisen 18.divisioona ja 34.panssariprikaati eli lähes 20 000 miestä. Tämän jälkeen “vieremäläiskomppania” siirtyi puolustukseen Lavajärvien alueelle ja jo 9.12 nopeasti kohti länttä Lemetin kautta Pyörittäjän kylälle Leppäsyrjän eteläpuolelle lepoon.

Levon jälkeen 11.12 komppania siirtyi Hätävaralammen länsipäähän ja 12.12 hiihtomarssille tavoitteena Kivijärvi- Ruokojärvi kannas. Tuona päivänä vieremäläinen Otto Tikkanen toi sanan haavoittuneista Vieremän miehistä, jotka olivat jääneet Sileäsaarenkarinkankaalle puolijoukkuetelttaan 3-4.12 taisteluissa. Hakupartiota ei voitu heti lähettää, koska taistelut olivat käynnistymässä Varpajärvi - Kotajärvi - Pyhäjärvi alueella. Hakupartio pääsi liikkeelle vänrikki Matti Paasikosken johdolla myöhään illalla 14.12 ja palasi haavoittuneet mukanaan 15.12.

Tämän jälkeen komppanialla oli taisteluita useina päivinä Mitro - Ruhtinaanmäki alueella. Tavoitteena oli vallata useamman rykmentin voimalla em. alueet, kuitenkin siinä onnistumatta.

Tämän jälkeen komppania siirtyi Pyörittäjän-kylään joulun aikana lepoon ja joulun viettoon. Komppania sai 120 joulupakettia. Joulua vietettiin teltoissa kahvinkeiton, radionkuuntelun ja jumalanpalvelusten merkeissä. Jumalanpalveluksista huolehti pääosin pataljoonan pappi Elias Simojoki. Joulupakettien lisäksi jokainen mies sai 100g viinaa. Joulunaika oli varsin rauhallista; ainoastaan joulupäivänä 10 viholliskonetta teki hyökkäyksen majapaikkaan pudottaen pommeja ja ampuen konekivääritulta. Varjelusta oli, sillä pataljoonasta kuoli vain yksi mies ja yksi haavoittui.

Ville sairastui joulun alla keuhkokuumeeseen ja joutui 24.12 sotasairaalaan, jossa vierähti 15.1.1940 asti. Sotasairaalasta hän pääsi suoraan toipumislomalle kotiin. Toipumislomaa kesti 1.2.1940 asti. Toipumisloman jälkeen Ville siirrettiin Jalkaväen koulutuskeskus nro 6. ja 5.5.1940 siirto EK/JR65 ja vapautettiin 22.5.40.