Leo Herman (Hemmi) Huttunen

Kumpumäen Alapihan Martti isännän nuorempaa veljeä Leo Hermannia (s.1912) kutsuttiin yleisesti Hemmiksi. Tämä on sikäli mielenkiintoista, että Martin vanhin tytär Leena meni 1950-luvulla naimisiin metsänhoitaja Lauri Hemmin kanssa eli Leenan sukunimeksi tuli hänen jatkosodassa kaatuneen setänsä kutsumanimi.

Hemmi oli koulutukseltaan rakennusmestari, mutta ei sodan ja varhaisen kaatumisensa vuoksi juuri ehtinyt ammattiaan harjoittaa. Kantakortissa on merkintä, että hän muutti Vieremältä Kuopioon 31.4.1941 eli hän ilmeisesti meni sinne töihin rakennusmestariksi. Hän ehti olla töissä puolitoista kuukautta ennen kuin joutui lähtemään jatkosotaan.

Hemmi oli asevelvollisena 9.1.1934 – 24.3.1935 Käkisalmessa (KKK/SYR) yhteensä 440 päivää. AUK 8.5. – 9.7.1934, erikoiskoulutus ” kss.au ja krh:n joht”. Valioampujamerkki 17.2.1934, korpraali 9.7.1934 ja alikersantti 11.10.1934. Kertausharjoitus 25 vrk. 1938 Utissa ja toinen heinäkuussa 1940.

Talvisotaan Hemmi läksi 14.10.1939 vieremäläisten mukana (5/JR 39) toimien kivääriryhmän johtajana ja joukkueen varajohtajana sekä ks.au:na. Hemmi haavoittui 5.12.1939 Uuksujoella vasempaan käsivarteen kranaatinsirpaleesta eli todennäköisesti samana yönä ja samassa paikassa, missä hänen serkkunsa Veikko haavoittui kuolettavasti. Häntä hoidettiin sotasairaalassa ( KS 13). Joulun aikaan hän oli lyhyellä lomalla Alapihassa. Taistelut talvisodassa kantakortin mukaan Uomaa, Koirinoja, Koivuselkä.

Jatkosotaan Hemmi, kuten pääosa vieremäläisistä, läksi 17.6.1941 2.Jääkäriprikaatin esikuntakomppaniaan. Hän toimi lähettialiupseerina, moottoripyörälähettinä. Taistelut: Tolvajärvi, Vegarajärvi, Suojärvi.

Hemmi kaatui 23.8.1941 Suojärven Varpakylässä. Hänet haudattiin tilapäisesti Suojärven Jeroistenkylän kenttähautausmaalle. Kesällä 1941 kaatuneet vieremäläiset haudattiin yleisesti tilapäisiin kenttähautoihin ja tuotiin Vieremälle kotikirkossa siunattavaksi ja haudattavaksi vasta joulun jälkeen.