Sukunimi:

Kumpulainen

Etunimet:

Huugo

Syntynyt 28.6.1919

Talvisota:

JR64

Jatkosota:

Jalkaväkirykmentti 6 (JR6)

Ei ollut Lapin sodassa

Lähteet:

-

Huugo Kumpulaisen sotatarina

Talvisota

Huugo Kumpulainen joutui talvisotaan helmikuussa 1940. Hänet sijoitettiin II/JR 64:ään. Yksikkö oli siinä vaiheessa Laatokan koillispuolellaKoirinojalla, missä käytiin mottitaisteluja.Tämän jälkeen oli kokoontuminen Koivuselässä, mistä Huugon pataljoona vietiin autoilla Kollaalle maantien ja rautatien väliseen maastoon. Suomalaiset suunnittelivat vielä tuolloin 12.3. vastahyökkäystä, mutta 13.3. tuli kuitenkin rauha, eikä hyökkäystä enää tehty.

Rauhansopimuksesta johtuen tuli lähtö Suomea kohti Roikonkosken ja Leppäsyrjän kautta ja Jänisjärven yli hiihtäen Ruskealan Kirkkolahteen. Sieltä hiihto jatkui Kiteen Haapajärven kylässä sijaitsevaan Lintulan taloon, josta ostettiin sika ja teurastettiin se. Näin miehet saivat syödä kunnon sikarokkaa. Tikkalan asemalta matka jatkui junalla Taivalkoskelle, missä porukka oli koottu. Elokuussa 1940 tuli siirto Ruokolahdelle ja talvella 1941 Sakkolan kylään, mistä käsin miehet kävivät Simpeleen asemalla vartioimassa rautatiesiltaa.

Jatkosota

Jatkosodassa Huugo Kumpulainen palveli II/JR 6:ssa krh–komppanian heitin- ja viestimiehenä. Sotaan lähtiessä kokoontuminen oli Puumalassa, mistä matka jatkui rajaakohti Särkilahteen.

Ensimmäisessä taistelussa, jossa oli mukana myös vänrikki Lasse Solehmainen, suomalaiset yrittivät vallata vahvasti linnoitettua venäläisten asemaa. Suomalaiset joutuivat kuitenkin perääntymään, jolloin Huugo jäi yksin tulenjohtopaikalle. Taistelussa tuli paljon kaatuneita.

Uusin yrityksin suomalaiset pääsivät sitten etenemään (Kartta A: JR 6:n sotatoimet, Matikkala, Ritamäki). Sitten Huugo joutui III:n pataljoonan mukaan Enson valtaukseen. Sieltä tuli kiire rykmenttiin lähelle Jääskeä.Keski-Kannaksella käytiin jatkuvia taisteluja (Kartta B).Lietlahdessatehdyllä partioretkellä Huugo oli vetämässä puhelinjohtoa (tapsia) rykmentin komentopaikasta. Partion tehtävänä oli tien katkaisu. Huugon ryhmälle kuului tiedustelu.Kun partio tuli erään niitynlaitaan, avasi vihollinen yllättäen konepistoolitulen. Vihollisen kranaatti räjähti kuusen takana muutaman metrin päässä Huugosta. Partiolla oli mukana myös oma heitin jakaksi heitinmiehistä kaatui kranaatista, mutta Huugo säilyi haavoittumatta. Tämän jälkeen partio joutui mottiin. Partionjohtaja soitti rykmentin komentajalle, Ekmanille ja pyysi apua. Ekman ei kuitenkaan luvannut apujoukkoja, vaan käski murtautua motista, ja niin tuo murtautuminen onnistuikin.Rouskajassa tykinammus tuli aivan viereen, jolloin kaksi suomalaista kaatui. Huugo selvisi tästä ehjänä, sillä hän oli ehtinyt kaivaa poteron.

JR 6 eteni aina Valkeasaareen asti, jolloin alkoi asemasotavaihe. Suomalaiset tekivät asemia ja talojen hirsistä korsuja. Hirsissä oli paljon lutikoita, joita hävitettiin kaasulla. Asemien (linjojen) väli oli 400 – 500 metriä. Kranaatti-iskuja tehtiin molemmin puolin. Kerran kun Huugo oli vikapartiossa korjaamassa puhelinyhteyksiä, tuli tykinammus (6”) miesten väliin 7 metrin päähän. Ammus teki 1,5 metrin syvyisen montun, muttakaikki partiomiehet kuitenkin selvisivät.

Maaliskuussa 1942 Huugo joutui heitinmiehenä Suursaaren valtaukseen (Kartta C). Meren jäällä suomalaiset joutuivat vihollisen kk –tulen kohteeksi. Suursaaren valtaus onnistui ja kenraalimajuri Pajari piti paraatin.

Kesällä 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella ja suomalaiset joutuivat perääntymään. Huugo Kumpulaisen pataljoona II/JR 6 osallistui Siiranmäen ankariin puolustustaisteluihin (Kartta D).Huugo joutui vielä Tali–Ihantalan suurtaisteluun (Kartta E) muun muassa Vakkilan alueelle Ihantalan länsipuolelle. Vihollisen tarkka-ampuja sai siellä ammuttua monta suomalaista vartiomiestä ennen kuin Huugon ryhmä sai paikannettua vihollisen ampumakuopan. Krh:n tuli-iskulla vihollisen tarkka-ampuja saatiin viimeinkin hengiltä. Tali-Ihantalan taisteluissa suomalaiset saivat arvokkaan torjuntavoiton.