Sukunimi:

Niskanen

Etunimet:

Ahti

Syntynyt 1.5.1922

Talvisota:

Jatkosota:

JR52

Lähteet:

-

Ahti Niskanen sai kutsun armeijaan 5.9.1941. Rintamalle hän joutui lähtemään 5.11.1941.Reissu alkoi junamatkalla Oulusta Lieksaan, mistä miehet kuljetettiin kuorma-autoilla Rukajärvelle. Siellä ensimmäinen yö kului kolhoosin vanhassa navetassa kylmästä väristen.

Ahti sijoitettiin 5./JR 52:een, missä hän palveli kp-miehenä. Samaan ryhmään tuli myös muita vieremäläisiä kuten Vilho God, Esko Heiskanen, Paavo Rönkkö ja Tauno Partanen. Ensimmäisenä komppanianpäällikkönä oli kapteeni Paavo Hyöky. Komppanian tehtävänä oli uusien kenttävartioiden rakentaminen ja teiden teko.

Ontajoen itäpuolella olevan tukikohdan, ”Pallon” taistelu käytiin 26. - 28.6.1943. Vihollinen valtasi ”Pallon” kovan tykistökeskityksen jälkeen 26.6. aamulla. Muun muassa 5./JR 52, joka oli tuolloin levossa Ontajoen takana, sai käskyn vallata tukikohta takaisin. 3. joukkue, jossa myös Ahti Niskanen taisteli, ryhmittyi ”Pallon” länsipuolella olevalle suoalueelle vastaiskua varten. Ahdin taisteluparina oli silloin Kauko Piitulainen. Suomalaisten tykistökeskityksen jälkeen, 26. – 27.6. välisenä yönä joukkueet lähtivät vyöryttämään juoksuhautoja ja näin tukikohta saatiin vallattua takaisin.

Ahdin partiokokemuksia – vangin sieppausyritys:

Sieppauspartio väijyi vihollisia ja odotti niiden tuloa. Yllättäen venäläinen konekivääri alkoi tulittaa ja siinä tulituksessa suomalaista partiota johtanut upseeri haavoittui vatsaan aivan Ahdin takana. Aarne Nissinen toi ahkion ja Taavetti Kekkonen sai vietyä haavoittuneen pois. Ahdin mielestä haavoittuneen upseerin sukset olivat hänen omiaan paremmat ja niin hän otti ne käyttöönsä. Esko Heiskanen ampui tuon venäläisen kk-miehen, mutta vangin sieppaus jäi pelkäksi yritykseksi.

Venäläiset murtautuivat 3.8.1944 Jousijärven eteläpuolella olevaan Peukaloniemen tukikohtaan. Sotapäiväkirjassa on kirjoitettu tuon päivän tapahtumista seuraavaa:

’Häirintä ajoittain kiivasta. Kärryn kohinaa ja moottorin surinaa ”Kepin” edestä ryssän huoltotieltä.

10.00 Kiihtyi vihollisen tuli valmisteluksi.

10.25 Lähti vihollinen jo etenemään koko komppanian lohkolla. ”Kepissä” havaittiin pari joukkuetta, ”Kämpän” edessä komppania, samoin ”Keinon” edessä komppania. Lisäksi ”Keinosta” havaittiin myöskin toisen linjan lähtevän liikkeelle, mutta oma tykistöllisten aseitten torjunta käännytti ne takaisin.

Oma krh:n ja tykistön vastavalmistelu ja torjunta avattiin vihollisasemaan.

”Kämpän” kärki tyhjennettiin. Tulitaistelua käytiin pari tuntia. ”Keinon” edestä vihollinen alkoivetäytyä.

”Kämpän” kärkeen vihollinen pesiytyi. I joukkue yritti vastaiskulla työntää vihollisen pois kahteen otteeseen.

11.15 Sai III joukkue käskyn puhdistaa ”Kämpän” kärjen.

11.55 Oma krh. valmistelu kärkeen,

12.00, jonka jälkeen se vyörytettiin ja puhdistettiin.

Ryssä vetäytyi pois, mutta hyökkäsi uudestaan raskaan heitintulen valmistelun jälkeen. Se lyötiin uudestaan käsikranaatein pois ja kärki miehitettiin.

14.30 Antoi ”Yskä” käskyn vetää reservijoukkue pois, jonka jälkeen III joukkue palasi korsulleen.

”Keinoon” ei ryssä päässyt eikä ”Keppiin” vaan vetäytyi pois ampuen sitä suojatakseen krh:lla ja tykillä asemiimme.

Vihollinen hyökkäsi pataljoonan voimin asemiamme vastaan. Se kärsi 100 miehen tappiot kaatuneina ja haavoittuneina. Omat tappiot, 2 kaatunutta ja 6 haavoittunutta.’

Vieremäläinen Mikko Sirviö haavoittui vaikeasti sotapäiväkirjassa mainitussa, aamupäivällä 3.8.1944 käydyssä tulitaistelussa. Hänen molemmat jalkansa olivat poikki. Ahti oli nostamassa Mikkoa paareille, jolloin tämä sanoi, että nostakaa myös hänen jalkansa. Aseveljet eivät tohtineet sanoa, että ei sinulla ole enää jalkoja. Mikko kuoli vammoihinsa vielä saman päivän aikana.

III joukkueeseen kuuluvana Ahti oli 3.8.1944 mukana sotapäiväkirjassa mainitussa ”Kämpän” kärjen puhdistuksessa. Vastaiskuun lähdettiin luutnantti Sinisalon johdolla. Ahti ja toinen kp-mies lähtivät vyöryttämään. Vyörytyksen aikana Ahdin kaveri haavoittui ja niin hän jäi yksin. Peukaloniemen kärjessä oli avoin pesäke. Vihollisen käsikranaatti tuli aivan Ahdin eteen ja niin hän haavoittui. Nenästä tuli verta ja jsp:llä lääkintäluutnantti Ryynäsen tekemissä tutkimuksissa kävi ilmi kuulon vaurioituminen. Sodan loppuajan Ahti oli Tahkokosken suunnalla linnoitustöissä.